Liki vuoden mittainen matka huipentuu tamperelaisen Manse PP:n ja porilaisen Pesäkarhujen osalta lauantaina. Kilpailussa Suomen mestaruudesta pelin henki on nyt kerrasta poikki. Loppuottelusarjan viides kohtaaminen on ikimuistoinen kokemus niin päätähdille itselleen kuin katsojille täpötäydellä Kaupin pesäpallostadionilla.
Viekö Manse vai Pesäkarhut naisten kautta aikain 88. pesäpallomestaruuden? Se selviää viidennessä loppuottelussa lauantaina. Kuva: Antti Haapasalo.
Lehtereillä todella on tunnelmaa, sillä naisten loppuottelut ovat kiinnostaneet yleisöä ennätysmäärin. Neljää ensimmäistä loppuottelua seurasi paikan päällä 8216 katsojaa eli ensimmäistä kertaa historiassa naisten loppuotteluiden kokonaiskatsojamäärä nousee yli 10 000:een. Edellinen ennätys oli 9808 katsojaa kaudelta 1996.
Tämän syksyn ensimmäiseen loppuotteluun Tampereella saapui naisten loppuotteluiden kautta aikain 200 000:s katsoja. Ennen lauantain ottelua naisten 126 loppuottelua on vuosien saatossa seurannut yhteensä 207 887 katsojaa eli 1650 katsojaa ottelua kohden. Luku on täysin poikkeuksellinen muihin suomalaisiin palloilusarjoihin verrattuna.
Loppuottelusarjaa on käyty ennätyksellisen pienillä marginaaleilla. Kaikissa neljässä ottelussa on ratkaisu siirtynyt supervuoroon, kahdesti kotiutuskilpailuun asti. Neljännessä kohtaamisessa Porissa voittojuoksu syntyi vasta kotiutuskilpailun kolmannella kierroksella. Tätä ennen ennätystä piti hallussaan kauden 2016 loppuottelusarja, jossa jaksot tasattiin kolmessa ottelussa Jyväskylän Kirittärien ja Lapuan Virkiän välillä.
Kuluvan kauden loppuottelussa ensimmäisen kiinnityksen mestaruuteen otti Manse, vaikka pelillinen hallinta oli Pesäkarhuilla. Toisessa kohtaamisessa osat vaihtuivat vastaavasti. Toistaiseksi loppuottelusarjoissa vain Vihdin Pallo (1998) ja Virkiä (2015) sekä historian ainoana 0-2-tappiotilanteesta noussut Kirittäret (2006) ovat juhlineet mestaruutta avausottelun tappion jälkeen.
Naisten loppuottelusarja on huipentunut viidenteen otteluun kuusi kertaa. Niistä kolmessa voiton on vienyt kotijoukkue, kun Jyväskylän Kiri juhli 1996 ja Kirittäret 2006 Hippoksella sekä Virkiä Lukkarilan pesäpallostadionilla 2014. Kolmesti viides loppuottelu on päättynyt vierasjoukkueen mestaruuteen. Vihdin Pallo voitti seurahistoriansa toistaiseksi ainoan mestaruuden 1998 ja Virkiä juhli 2012 pelattuaan historiallisesti kaikki mahdolliset 15 pudotuspeliottelua. Kaudella 2002 Pesäkarhut voitti viidennessä ottelussa vieraskentällä Kirittäret ja juhli seurahistoriansa ensimmäistä mestaruutta, johon joukkueen luotsasi pelinjohtajien mitalitilaston kärkinimi, useammin jyväskyläläisjoukkueista tunnettu Jussi ”Nalle” Viljanen.
Ⓒ Elmeri Elo / ElonKuvaus
Nykyiset loppuottelujoukkueet eivät liikaa ole loppuotteluissa juhlineet. Nykyisellä nimellään Manse toki debytoikin Superpesiksessä vasta 2016 ja voitti seurahistoriallisen mestaruuden 2017. Tämän lisäksi Tampereelle on voitettu naisten Suomen mestaruus 1984, jolloin Mansen Pesäpallo oli ykkönen. Pesäkarhut on kuluvalla kaudella varmistanut jo huikeasti 19. naisten SM-mitalinsa 2000-luvulla. Niistä mestaruuksia ovat kaksi, vuosilta 2002 ja 2021.
Naisten Superpesiksen loppuotteluiden tilastopaketti (pdf) julkaistiin Superpesiksen verkkosivuilla jo aiemmin.
Pesäkarhut pääsi juhlimaan mestaruutta kotikentällään 2021. Kuva: Elmeri Elo
Virpi Hukka saavuttamassa 600 kärkilyöntiä pudotuspeleissä
Loppuottelusarjan kokeneimmat pudotuspelipelaajat ovat Mansen Virpi Hukka (101 pudotuspeliottelua) ja Henna Juka (100 pudotuspeliottelua). Hukka (597 kärkilyöntiä ja 190 tuotua) lähestyy jo 600 kärkilyönnin ja 200 tuodun rajapyykkiä pudotuspeleissä.
SM-pronssia voittaneen Lapuan Virkiän Janette Lepistö (10+264=274) nousi pudotuspelien lyöjätilaston kärkeen naisten Superpesiksessä ja ohitti Pesäkarhujen ikonin Susanna Puiston (7+262=269). Jatkaessaan uraansa Lepistö saavuttaa ensi kaudella 1000 lyötyä kaikki sarjavaiheet huomioiden.
Pesäkarhujen edellisen mestaruuden 2021 aikaan Ida Lähde edusti vielä Mansea, jonka riveissä Lähde juhli mestaruutta 2017. Mansen joukkueesta puolestaan Siri Eskola ja Virpi Hukka saavat mahdollisuuden voittaa mestaruus kahdessa eri seurassa. Eskola voitti kaksi ja Hukka kolme mestaruutta Kirittärissä.
Tälle kaudelle Manseen siirtynyt Ella Korpela pelaa jo viidettä kertaa peräkkäin loppuottelussa. Korpela on voittanut eniten mestaruuksia tämän vuoden naisten loppuottelupelaajista, kun viiden Kirittäret-kauden saldona on neljä mestaruutta sekä yksi Pesäkarhuja vastaan hävitty SM-hopea (2021). Roope Korhonen nousi Sotkamon Jymyn juhlien myötä kaikkien aikojen tilaston kärkeen Superpesiksessä 13. mestaruudellaan. 12 mestaruuteen ovat yltäneet Tuula Rantanen ja Jani Komulainen.
Aidot tunteet ovat läsnä loppuottelusarjassa. Erinomainen esimerkin tarjoilee Mansen Sylvi Pellonperä. Kuva: Antti Haapasalo
Naisten loppuottelussa on mukana mestareita myös miesten Superpesiksestä. Mansen pelinjohtaja, nykyisten tehtäviensä lisäksi maineikkaasta pelaajaurastaan tunnettu Antti Vihtkari voitti mestaruuden Oulun Lipossa 1998. Pesäkarhujen vahvaan ja monipuolisen osaamisen valmennustiimiin kuuluu Marko Nygård, mestari pelaajana Vimpelin Vedosta 2010.
Joukkueiden pelinjohtajat ovat vaikuttaneet vahvasti myös vastustajansa leirissä aiempina vuosina. Pesäkarhujen Jarkko Pokela voitti Mansen luotsina uransa ensimmäisen mestaruuden 2017 ja juhli lisäksi mestaruutta myös Pesäkarhuissa 2021. Vihtkari puolestaan toimi Pesäkarhuissa Akatemian puolella nuorten valmentajana. Pelaajien osalta Turku-Pesiksen kasvatti Ida Lähde siirtyi Mansesta Pesäkarhuihin kaudelle 2022 ja puolestaan Pesäkarhujen kasvatti Kiira Kautto vaihtoi Mansen riveihin tälle kaudelle.
Sisaruksien voittama mestaruus nähdään joka tapauksessa tämän vuoden naisten Superpesiksessä. Pesäkarhuja edustavat siskokset Annika Linna ja Emilia Linna sekä Henriikka Harinen ja Pauliina Harinen. Mansen Essi Kivelän veli on joukkueen kakkospelinjohtaja Lauri Kivelä. Viimeksi sisarukset juhlivat samassa naisten mestarijoukkueessa 2015, kun Virkiää edustivat Laura Hokkanen (o.s. Kerola) ja Riina Kerola. Mansen riveissä 2017 oli Anniina Kiviharjun lisäksi mukana Anu Viita (o.s. Kiviharju), joka ei tosin pystynyt pelaamaan harmillisen loukkaantumisen vuoksi.
Pohjois-Suomessa rakennetaan uutta alkua naisten Superpesikseen, mutta huippuyksilöt loistavat yhä kentällä. Loppuottelusarjassa on kuusi Pohjois-Pohjanmaan kasvattia avainrooleissa. Vihtkari toimi pelinjohtajana tyttöjen Superpesiksessä kahtena ensimmäisenä Oulun Lipottarien mestaruusvuonna, jolloin kokoonpanossa nähtiin Siri Eskola (kasvattajaseura Kiimingin Urheilijat), Ella Korpela (Kempeleen Kiri) ja Emilia Linna (Oulun Lippo Juniorit). Kauden 2016 loppuotteluvastustajan Kempeleen Kirin riveissä pelasi seuran oma kasvatti Sara-Ella Kemppainen. Lauantaina huipentuvassa loppuottelusarjassa nähdään tositoimissa myös Henna Juka (kasvattajaseura Muhoksen Pallo-Salamat) ja Annika Linna (Kempeleen Kiri).
Naisten viides loppuottelu Manse PP, Tampere vs. Pesäkarhut, Pori pelataan Tampereella Kaupin pesäpallostadionilla lauantaina 23.9. kello 14 alkaen. Ottelu on loppuunmyyty, mutta se nähdään suorana lähetyksenä Yle TV2:ssa kello 13.45 alkaen ja Ruudussa.
